Toivottavasti selvisitte juhannuksesta kolhuitta!
 |
| Kuvituskuvaksi viime kesän kisat |
Minä ihan en, ja siitä on kiittäminen mitä ilmeisimmin hieman raa'aksi jäänyttä grillikanaa. Putosin sängyn pohjalle potemaan varsin mojovaa ruokamyrkytystä maanantaiksi ja tiistaiksi, jolloin tein työni kotosalta etänä. Keskiviikkona ihailinkin melko täyttä työpöytääni taas toimistolla. Tässä syy pikku blogihiljaisuuteen.
Perjantaina saatiin kuitenkin Milja taas Kurren selkään ja nyt nähtiin paljon edelliskertaa rajojaan koettelevampi ponineiti. Kurrea ei ihan hirveästi olisi työnteko napannut, mutta se alistui kiltisti kohtaloonsa pienten ravi-seis-ravi-siirtymissulkeisten jälkeen. Tästä siirryttiin laukan pariin ja ihan perusnostojen jälkeen oikeaa laukkaa eteenpäin. Ja yhtäkkiä... Suunnanvaihto täysin puhtaan laukanvaihdon kautta! Keskityin ite juuri sillä hetkellä kameran säätämiseen ja Miljan kysyessä "vaihtoiko se takaa?", tuijotin suu auki että tekikö se IHAN OIKEASTI just vaihdon :D Milja nauroi kyydissä et juujuu, puhtaasti ja vielä helposti! Hän on niin taitava <3
Seuraavaksi lähdettiinkin yhdistämään vaihtoa apuun ja poniraasu oli jalkoineen ihan sekaisin! Toista puhdasta vaihtoa ei perjantaina nähty, Kurre ei tainnut sillä ekalla vaihdolla ihan itsekään tajuta mitä teki ja seuraavat olivat aikalailla hakemista. Lopussa poni kuitenkin yhdisti jo yrityksen apuun, eli nyt sulatellaan ihan uutta asiaa rauhassa ja kokeillaan taas parin viikon päästä, kun saadaan Miljan kanssa aikataulut sopimaan yhteen.
Ihan loppuun otettiin vielä vastalaukat, joissa Kurrella raksutti ja se odotti sitä vaihtoapua ja yritti vähän tarjotakin jotain moveja. Saatiin loppuun vielä vastalaukan pyörimään ja muistuttamaan, että tätäkin voi tehdä ilman vaihtoa. Ponia eteen-alas ja paaaaljon taputuksia ja naksuja :) Kurre jää loppukäynneissä Miljan kanssa mun ympärille pyörimään ja pienentää ympyrää koko ajan, "salaa". Ihan kuin "äiti auta mä en halua enää". :D
