Mitä kuuluu, Kurre?

#linssiluteet

Porissa on saatu nauttia hämmentävän kauniista syksystä, ainakin tähän asti! On ollut kirpeän kylmä ja aurinkoinen keli, sateesta ei tietoakaan ennen tämän viikon loppua. Siirsin hepat toiseen tarhaan, jossa on kasvillisuutta pohjalla estämässä pohjan liejuuntumista. Kuinka hienoa, en ole kertaakaan tänä syksynä joutunut jalkapyykille :) Toivottavasti tämä suuntaus jatkuu ja nämä sateet loppuisivat tähän päivään. Kohta ollaan jo marraskuussa!

Kurren laihdutuskuuri sujuu hyvin. Poni on aivan järkyttävän lihava edelleen ja starttipäivä siintää hamassa tulevaisuudessa, siinä 100 kg päässä... Ajoa ja ratsastusta on ahkerasti, tosin uudet ratsastajatytöt ovat sen verran kokemattomia, että ratsastuspäivät ovat kevyitä. Jos olen ratsastuspäivänä iltavuorossa, olen käynyt usein ajamassa aamulla ja toinen liikutus on kevyt ratsastus iltapäivästä.

Kurrella tosiaan on kaksi uutta ratsastajatyttöä, siskokset Viivi ja Jossu. Tytöt eivät ole kauaa ratsastaneet, mutta molemmat ovat ottaneet oppia vastaan kuin pesusienet. Olen neuvonut Kurren nappuloita parhaani mukaan ja ihan perusjuttuja on tehty, hiukan paranneltu istuntaa molemmilta ja keskitytty opettelemaan istunnalla vaikuttamista.

Lempparipeppuja eiliseltä

Ratsastus on hoidettu toistaiseksi ilman satulaa, sillä lihomisen seurauksena Kurren satula on jäänyt selvästi kapeaksi - sillä kasvaa tällä hetkellä valkoista karvaa molemmin puolin säkää. Normaalitilassa satula on siis SilakkaKurrelle liian leveä ja tästä syystä ponilla on satulan alla Mattesin correction pad kaikilla kavennuspaloilla. Paloja olisi pitänyt vähentää jo aikoja sitten kesällä, kun satula on alkanut käydä ahtaaksi - ellei peräti koko karva olisi pitänyt poistaa välistä. Näin ei ole tehty ja nyt halusin hierojan käymään ennen uudestaan satulointia. Liian kapea satula ei kuitenkaan ollut vaikuttanut rankaan, vaan oli jumittanut lähinnä lapoja ja ristiselkää varsinkin oikealta. Lavat Kurrella onkin aina jumissa, ristiselkä oli reagoinut edestä liian ylös ja täten takapainoiseksi jäävään satulaan. Sovittelen satulaa tänään kyytiin, koulusatulaa en edes yritä saada sopimaan selkään ennen selkeää laihtumista.

Suosittu kuvakulma

On Kurre kuitenkin yhden satsin vetoja päässyt tekemään - tosin vain 2 + 2, mutta se on alku! Se on ajossa varsin mielenkiintoinen ja selvästi alkaa nousta taas kuntoon, sillä neiti näkee vihreitä miehiä joka puolella, hyppii tien puolelta toiselle, kyttää milloin mitäkin... Meni joku päivä hermo ja pyysin sitten vähän vauhtia masiinaan, kun oli kerran aikaa kyttäillä molemmille puolille metsätietä. Siitähän poni riemastui! Pätkä otettiin aika haipakkaa, erittäin positiivinen mieli jäi vedoista. Ajoin tasan sen verran, että poni alkoi tasaantua, mutta jäi hyviin voimiin edelleen. Nyt se tarjoaa joka ikisellä lenkillä niitä vetoja... En vain ole saanut aikaiseksi etsiä polvisuojia kesäsäilöstään, enkä halua kauheasti kokeilla onneani vain puoliksi suojitetuin jaloin. Normaalitreenissä Kurrella on jänne- ja säärisuojat, vetoihin lisään vielä polvisuojat kun vauhtia tulee lisää. Sekkivehkeitä en ole vaivautunut edes pesemään vielä, eli ei kannata pidättää hengitystä Kurrea radoille odotellessa :)

Postauksen kuvituksena instagram-kuvia viime ajoilta - ovatko nämä ok parempilaatuisten puutteessa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti